Näin on ja näin pysyy

Vanhat tavat jököttävät syvemmällä kuin voikukka nurmessa, Mikä Taas Kerran On Todistettu.

Esimerkki toimistosta X: Eräästä lomakkeesta oli poistettu yksi tarpeettomana pidetty kohta. Heti kun uudet lomakkeet tulivat käyttöön, tuli työntekijä Nimetön luokseni kerrassaan pöyristyneenä. MISSÄ on tuo kadonnut lomakkeen kohta? Minä siihen, että mihinkäs sitä kadonneen kohdan tietoa oikeastaan tarvittiin? Työntekijä Nimetön tuijotti minua silmät lautasina. En minä tiedä, mutta kun se on siinä aina ollut, oli vastaus.

Kuinkahan paljon turhaa työtä ja älyttömyyttä ihmiset (minä mukaan lukien) tekevätkään vain sen nimissä, että näin on aina tehty?

elin tie

Työmaan printteri äityi kaunopuheiseksi. Otsikot olivat paikoillaan, mutta leipätekstin kirjaimista masiina massutteli puolet kitaansa. Lopputulos oli sen verran hersyvä, etten mennyt potkimaan rakkinetta korjauskuntoon. Tässä muutama rivi:

saat o oolettaa

os l t rto tieto annasta oo lesta t s. ir an arti elin tie ot tta et lin i
o ote stiin, niin... l l
arvitaan o

eht v t o l t soh el ittain - ala t soh eet a erissa s ostiosoite
a sano en h ist inen
si ha sana ei aina riit vaa aan aihetta a sano a voi h ist , a

oole ani aatio

Eloa

Viime aikoina on Ieva harrastanut elämistä oikeassa maailmassa. Ihanainen elokuu on innoittanut muun muassa mustikkajahtiin ja herukkaurakointiin. Lopputulos: piti hommata pakastin. Pakkaseen on päätynyt myös nivaska papuja työystävä Loukun puutarhasta. Ja pullia anoppilasta. Ja kohta saadaan lisää herukoita serkkulasta. Ja vielä puolukoita jajajajajaja... Elonkorjuuaika, achhhhh!

Koin taannoin äkillisen Tartto-kaipuun. Vähältä piti, etten tilannut menolippua saman tien. Joinakin aikoina on elänyt jotenkin enemmän. Tiiviisti. Lyhyessä ajassa kokee niin paljon, ettei samaan intensiteettiin pääse hiljaisempina aikoina tyyliin viidessä vuodessakaan... No jaa, tämä oli aika tyypillinen nostalgiatrippi, joka hiipui hetken kuluttua. Elo se on täälläkin.