Viime aikoina on tullut eleltyä pienoisessa aistiumpiossa. Silmälaput silmillä olen korskunut tavoitteesta toiseen, ja yhdestä hommasta selvittyäni kiihdyttänyt taas kohti seuraavaa. Mikäli eksistenssini perustuisi "Ajattelen, siis olen" -lausumalle, olisin hyvin olematon.
Päivänä muutamana rupesin sitten palauttamaan itseäni takaisin olemiskartalla. Käytännössä säädin näkökenttääni tavoiteputkesta laajemmalle sektorille ja aloin havainnoida ympäristöäni. Yhden lyhyen kävelymatkan aikana ehdin tavata monta pientä ihmettä, joita tavallisena päivänä olisin tuskin edes huomannut.
Näin liikennevalojen sammuvan. Raivokkaat vihreän sävyt kevätillassa. Siwan muovipussin, joka etäältä näytti hautovalta linnulta. (Henkinen näöntarkastus ei taida olla ainoa mitä tarvitsen.) Tietoinen havainnointi elvytti ajattelunkin hengittämään.
Kirjat ovat muuten nyt hyllyssä. Eivät missään yleisessä kymmenluokituksessa, vaan V:n & Ievan omassa ryhmittelyssä: lukemattomat kirjat - lasten- ja nuortenkirjat ja sarjakuvat - Viro-aiheiset ja vironkieliset kirjat - runot - kaunokirjallisuus - taide, filosofia ja yhteiskunta - elämäkerrat ja muistelmat - okkultismi ja magia - muu. Ja aakkosjärjestyksessä, tottakai.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti