lauantai 8. joulukuuta 2007
Meinasin ruveta alkamaan
Ei sitten millään saa aikaiseksi. Siirrettyä valokuvia koneelle. Vietyä rannekelloa tiukulääkäriin. Kirjoitettua joulukortteja. Tiskattua. Ja Niin Edelleen. Miksi toiminnan aloittaminen vaatii joskus niin määrättömästi energiaa? Onko se vain minulle ominainen jumitusluonteenpiirre vai yleisinhimillinen ominaisuus? Onko tämä todellista jumittamista vai pelkästään huonoa keskeneräisyyden sietokykyä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Ilmoittaudun. Kun opin korvaamaan sanonnen "en ole ehtinyt" sanonnalla "en ole saanut aikaiseksi", aloin puhua enemmän totta.
Lähetä kommentti