tiistai 12. elokuuta 2008

Intia 5: Homma toimii

Intiassa asioilla on taipumus jarjestya - mutta ehka vahan toisella tapaa kuin tallainen lansimaalainen turisti toivoisi.

Kaytiin tanaan kaupassa tarkoituksenamme hommata erinaisia liinavaatteita, jotta paastaan vahitellen pakoon anoppilasta. Kerattiin karry tayteen pyyhetta, lakanaa ynna muuta - ja tadaa, kun ollaan lahdossa lykkimaan kohti kassaa, paikalle ilmiintyy miekkonen, jolla on ilouutinen. Huomenna alkaa alennusmyynti, ei tanaan kannata mitaan ostaa! Arvaas mita tehtiin? Purettiin karryjen sisalto hyllyihin, ja mennaan sitten huomenna takaisin. Lienee turha sanoa, etta tahan reissuun meni puoli paivaa - liikkuminen taalla ei ole mahdottoman nopeaa.

Toinen jarjestelya aiheuttava asia ovat jokailtaiset sahkokatkot. Ensin ne olivat aina klo 20-20.30, mutta tassa parina paivana ne ovatkin olleet 20.30-21. Kuulemma monsuunin takia pitaa saastaa sahkoa, siksi nama katkot. Joopa joo. Mutta eivathan nama iltakatkot suinkaan ole ainoita sahkokatkoja, vaan lisaksi saattaa paivan ja yon mittaan olla myos bonuskatkoja!

Iltakatkot aiheuttavat saatamista talossa kulkemiseen, silla taalla on klo 19 alkaen sakkipimeaa. Akku rutkuttaa onneksi valoa pariin huoneeseen, ettei tarvitse ihan pimeassa istua, mutta esim. jos tarvii kayda vessassa, sujuva sokkokavely on koko lailla must.

Yksi osa saatamista on se, ettei kenellakaan tunnu juuri koskaan olevan kiire. Aina on aikaa leperrella vauvalle tai muuten vain jutustella. Se tekee tietysti asiain tokkimisesta hivenen siedettavampaa.

Intia 4: Huvipuisto intialaisittain

Ei taalla mitaan huvipuistoja tarvita. Riittaa kun loikkaa kadunkulmasta liikenteeseen. Hurukyytia on luvassa, oli liikkeella sitten jalan, autolla tai autoriksalla.

Viimeisin kapistus on huvipuistomielessa hauskin: vauhti on melkoinen, heppoinen kottero hypahtelee oivallisesti huonokuntoisten teiden montuissa, tuuli saa silmat vettymaan. Ja jannitysta riittaa! Ehtiiko riksa okyauton alta? Liiskaako tuo vaaraa kaistaa vastaan tuleva bussi meidat vai ehka tuon uhkarohkean skootteristin, joka juuri lahti ohittamaan meita? Tuleeko nurkan takaa joku vai ei?

Autoriksa muistuttaa huvipuistovempeletta ulkoasultaankin, silla se on pieni, peltinen, pyoreahko ja usein taalla pain mustakeltainen, kuin ponakka mehilainen.

Paikallisen mukaan liikenteessa on yksi saanto: Ala tapa ketaan. Ja ihmeen hyvin homma toimii. Tieta annetaan, kun joku sita tarvitsee, vaikka keskella tieta vastakkaiseen suuntaan kaantymiseen. Suomalaisella tyylilla tulisi ruumiita alta aikayksikon - meikalandiassahan on tapana, etta saantojen mukaan on minun vuoro, ja minahan ajan, vaikka tulisi hoyryjyra vastaan.

maanantai 11. elokuuta 2008

Intia 3: Anoppi helvetista

Tahanastiset anoppikokelaani ovat olleet kaikki varsin mukiinmenevia henkiloita, eli olen ollut onnekas. Taman nakee erityisen selvasti nyt, kun on tehnyt tuttavuutta eraaseen intialaiseen anoppiin, joka on yhta sympaattinen kuin leikkuupuimuri (Sori vaan puimurit).

Anoppi on mm. sanonut, ettei lansimaisista naisista ole kuin yhteen ainoaan asiaan ja syyttanyt ystavaani poikansa kuumetaudista. (Paha noita Suomesta, you see)

Taman lisaksi tassa eraalla aamiaisella, kun H ja mina olimme kaksin syomassa, anoppi hyokkasi oviverho lepattaen vaatimaan, etta lopettaisimme puhumisen, kun han ei jaksa kuunnella. Lisaksi anoppi rankattaa ylipaansa kaikesta mahdollisesta: Miksi lippikset on jatetty kuistille (No, ei me niita siihen jatetty, eika ne edes ole meidan), miksi vaunujen sadesuoja oli lattialla ym. ym. ym.

Rouva lekottelee ympari taloa yopaidan nakoisissa kotimekoissaan kuin tuomion enkeli, ja riitelee kaikkien vastaan tulevien ihmisten kanssa.

OK, anopilla on reuma ja kai muitakin sairauksia, mutta silti... Taalla on palvelija (joka on superihana), joka hoitaa ruoanlaiton seka siivouksen - anopin kontolla on laittaa pyykkikone pyorimaan, ja siina kaikki. Vai onko rankatys sitten jotakin elaman merkityksen puutetta vai mita? Anoppi on kuitenkin tehnyt uransa laakarina, ja nyt elakelaisen aika kay pitkaksi? Enpa tieda silti, oikeuttaako mikaan kohtelemaan toisia ihmisia tuolla tavoin?

Intia 2: Koulua koko elama

Intiassa elamankoulu saa aivan uusia merkityksia. Perheessa, jossa asustelen, on 8-vuotias tytto. Viitena paivana viikossa on koulua 9.15-15.30. Taman lisaksi tytolla kay joka aamu ja joskus myos iltaisin kotiopettaja, ja kun kotiope on haipynyt, isa opettaa tyttoa viela iltaisin. Eivatka viikonloputkaan ole vapaat, vaan lauantaisin kay kotiope ja sunnuntaisin isa opettaa taas.

Suomalaisin silmin tallainen koulutusfetissi nayttaa koko lailla oudolta. 8-vuotiaalla lapsella ei ole kavereita eika harrastuksia eika ylipaansa juuri lainkaan vapaa-aikaa. Kaytannossa liki koko hereillaoloaika kaytetaan opiskeluun. (OK, pelkastaan kielista tulee jo aika paljon: tytto opiskelee paikallista kielta eli malajalamia, hindia seka englantia)

Toisaalta koulutus on taalla ehdoton edellytys, mikali haluaa paasta elamassaan vihrealle oksalle. Intiassa tyottomyys on aika suuri ongelma, ja kun porukkaa on paljon, vain parhaat paasee hyviin kouluihin ja jarkeville palkoille.

Laakari, insinoori ja liikemies tuntuvat olevan halutuimpia ammatteja. "Kotiperheessani" kaikki ovat esimerkiksi laakareita: isa, aiti ja kolme lasta, ja kahden lapsen puolisotkin kaupan paalle.

Intia 1: Vaimo haussa

Kuuma on, liskot kipittaa pitkin seinia ja vaakkuu.

Intialaiset naistenlehdet rulaa, varsinkin muuan Women's Era, jonka loppupuolella on Halutaan aviopuoliso -palsta. Ohessa joitakin vaatimuksia, joita ilmoituksessa on tulevalle kylkiluulle asetettu:

"Simple, vegetarian, co-operative, respectable family, adjusting, educated"

(Tuo koulutettu nyt viela menee, mutta hah, miksi vaimon pitaa olla yksinkertainen? Ja mita mahtaakaan tarkoittaa yhteistyokykyisyys tassa yhteydessa?)

"Honest, sincere, beautiful, sophisticated, affectionate, broadminded, self deciding, independent, professional working/ self employed"

(Huh, ja mikas se mies itse on, kun se etsii tallaista superihmista? Itsenainen, itsensa elattava... ei kai tassa ole joku siipeilija, joka haluaa vaimon elattavan itsensakin?)

"Broad minded and service minded, computer literate"

(Palveluhenkinen vaimo? Hah, etsiiko taa fiksua piikaa?)

Usein myos kielitaidolle ja uskonnolle asetetaan vaatimuksia. Ja yhta usein ilmoituksen lopussa on armollinen: "Age, caste, marital status no bar" (Siis eiko sekaan haittaa etta on naimisissa?)

Huh, eipa moni meikatytto paasis tai lahtis vihille nailla vaatimuksilla! Tallaisissa kohdissa kulttuurierot tulee aika kirkkahasti esiin.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

Ei, ei, ei, ei

Kirjoitin tekstin maanantaina. Päivämäärä näyttää sunnuntaita. (Olin saletisti laittanut aikavyöhykkeeksi Helsingin, mutta asetuksissa oli joku ihme Tyynenmeren aika) Olen yrittänyt julkaista sitä kolme kertaa. Ja nyt se varmaan julkaistuu, kun kirjoitan taas tällaisen turhaumaviestin :) Jospa taika toimisi taas...

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Lomaaaaaaaaaaahhhh

Pyrkimyksenä on sopeutua lomaan. Kyllä tämä tästä.

Olen yrittänyt nukkua pitkään. Lauantaina vedettiin hirsiä historiallisen pitkään: klo 9.15 saakka. Sunnuntaina kohosin hiukan ennen yhdeksää. Tänä aamuna V könysi ylös klo 6, eikä minuakaan enää väsyttänyt, mutta eihän nyt lomalla niin aikaisin... Nousin kahdeksalta. Onhan sekin jotain, puolitoista tuntia tavallista myöhempään. Joka tapauksessa aamuherääminen näyttää aikaistuvan kaiken aikaa. Vaan mikäs siinä: mitä aiemmin nousee, sen pidemmiltä tuntuvat lomapäivät.

Olen yrittänyt laiskotella. Lauantaina arkistoin hysteerisesti papereita (ja jatkoin sitä äsken). Nyt kotokirjoituspöydällä pitkin kevättä ajelehtinut paperivyöry on lajiteltu siististi roskiin ja kahteen kansioon. Olen tiskannut vapaaehtoisesti useampaan kertaan. Olen järjestellyt paikkoja, lakaissut villakoiria, siivonnut vessan lavuaarin, pessyt pyykkiä, silittänyt, laukannut ruokakaupassa.

(OK, on asioita, joiden tekemistä ei voi lopettaa lomaksikaan, mutta jokin arkiaskareiden pukertamisessa sotii loman laiskotteluideologiaa vastaan... Loma-ajoiksi pitäisi kai palkata kotiapulainen huolehtimaan siitä, ettei kämppä ala muistuttaa läävää, ja itse voisi keskittyä mitään tekemättömyyteen.)

Tavoitteita (Karseaa, tavoitteita kesälomalla!! Mutta ilmankaan en näemmä pärjää. Onneksi niitä on vähän) : 1) Kesätunika kevättalvella ostetusta kankaasta 2) Viimeiset Intian matkan järjestelyt (päiväkirja, erinäisiä käsimatkatavaroihin yölentoa varten soveltuvia puhdistustuotteita) 3) JOS JAKSAN: Kahden metalliverkosta kyhätyn otuksen päällystäminen sanomalehti-liisteri-systeemillä ja maalaus (työasia ja ihan oma keksintö - kertoo ehkä jotakin kirjavasta työnkuvasta... )

Lomaosuutta sitten:

Fiktiossa surffailu jatkuu päivästä toiseen: Elokuvia. Anni Swanin kirjoja. Mitä tahansa kirjoja. Tahdon asiaa. Greyn anatomiaa.

Eilen käytiin kummitädin kanssa mökillä. Esteri jumitti potalla, vaahtopäät huuhtoivat rantaa. Pelattiin korttia (tikkiä ja ruotsalaista), saunottiin, syötiin mansikoita niin että napa siukui. Ja illalla syötiin kotona jäätelöä. Ja mansikoita.

Lauantaina ostin epäterveen suuren jäätelöannostötterön torilta (mansikoita, kermavaahtoa, vaniljajäätelöä). Ja mansikoita. Ja herneitä. Samaisena lauantaina syötiin päivällistä ulkona. Ja jälkiruoaksi mansikoita.

Taitaa olla turha sanoa, mitä söin tänä aamuna puuron kanssa.