Maailman parasta meditaatiota, terapiaa ja hauskaa: meressa seisominen. Tarvitaan yksi aava meri, mieluusti rantaa kohti suuntautuvaa tuulta seka vaahtopaisia aaltoja ja kovaa hiekkaa joka pakenee jalkojen alta meren vetaytyessa takaisin selkaa kohti. Tunnelmaa auttaa myos lauma muita meressa melskaajia (etenkin lapset ovat hyvaa seuraa).
Tata jaloa harrastusta ollaan ehditty testata Kanyakumarissa seka Thiruvananthapuramissa Veli-puiston rannalla ja Vettukaadussa. Mistahan rakkaaseen Kouvostoliittoon saisi yhden pikku valtameren rannan?
Meditaatiosta puheenollen: Sri Swami Vivekanandan saaritemppelissa Kanyakumarissa oli meditaatiohuone, jossa kaikui tasaisin valiajoin ommmmmmm. Hypnoottinen luola, oleilin siella pienen hetken tunnelmoimassa, mutta turistihossotys ymparilla taittoi keskittymiselta karjen...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Ei saakeli! Vivekananda! Vanhan bodarin pesä! Hitto, olen kateellinen.
v.
Lähetä kommentti